lauantai 30. huhtikuuta 2011
torstai 28. huhtikuuta 2011
Kevät etenee
keskiviikko 27. huhtikuuta 2011
Ihana päivä jatkuu...
...kylläkin nyt on jo ilta, ja minulla on vähän kiire kirjoittaa tätä, koska kohta tapaan erään ystäväni Messengerissä. Mutta on aivan pakko kertoa, että kuten Kata aprikoi pääsiäisenä, että Kindermunasta saamani koira voisi enteillä jotain, niin se tosiaankin enteili. Nimittäin minulla on täällä kodissani nyt aivan ihana pieni koira! Kovasti se vinkuu ja on jotenkin levoton, mutta eiköhän se tuosta pian rauhoitu nukkumaan. Ja yhden Rainbow-keytomenasiiderin voimalla sain kuin sainkin siivottua olohuoneen sohvapöydän. Tosin valtaosan pöydällä olevista tavaroista siirsin tuolille, eli huomenna on sitten vuorossa tuon tuolin siivous. Pyykkikonekin pyörii iloisesti. Suosittelenkin nyt kaikille, joilla on vaikeuksia aloittaa siivousta, että juokaa ensin tölkillinen siideriä, siitä saa kivasti potkua elämään. Mutta en suosittele enempää kuin tuon yhden tölkillisen verran, sillä jos juotte enemmän, saattaa siivous lakata kiinnostamasta. Nyt on minulla tässä pöydälläni vain kaksi kaukosäädintä, muistilappukuutio (neonvärisiä), kännykkä sekä tämä läppäri. Eli olin tosi tehokas. Näissä tunnelmissa, tämän kirjoitti Sini.
Tänään on ihana päivä!
Tänään on aivan ihana päivä monestakin syystä! Esimerkiksi seuraavista: Näin unta, että Michael Jackson oli elossa, seurustelin hänen kanssaan ja meillä oli todella romanttinen, eroottispainotteinen hetki tuossa unessa. Minut tuntevat tietävät, että olen Michael Jackson-fani, ja minulla on pari kirjaakin hänestä, tosin toinen on paksu ja englanninkielinen, joten en voi lukea sitä, ennen kuin olen oppinut tarpeeksi englantia. Mutta luen sen sitten, kun osaan englantia. Eli aamu alkoi kivoissa tunnelmissa herättyäni tuosta ihanasta unesta. Sitten huomasin, että tunnen itseni todella energiseksi. Jopa niin energiseksi, että päätin siivota olohuoneen sohvapöydän töistä tultuani. Astelin reippain askelin bussipysäkille ja menin töihin erittäin hyväntuulisena. Energinen oloni ja hyvä tuulenikin hieman laantuivat, kun kuulin tänään pidettävästä osastopalaverista, jonka olin kokonaan unohtanut. Mutta sitten vatsaani alkoi koskea ja minulle tuli niin paha olo, että täytyi käydä oksentamassa, mikä tietysti on negatiivinen asia, mutta tässä tapauksessa sen seuraamukset olivat hyvin positiivisia. (Näitä outoja pahoinvointikohtauksia on sattunut ennenkin, ja merkillistä kyllä, yleensä juuri osastopalavereiden edellä.) Menin kertomaan pomolle sairastumisestani, ja hän lupasi, että saan lähteä kotiin. Näin vältyin palaverista - kuten on tapahtunut ennenkin, mainitun pahoinvointikohtauksen johdosta - ja pääsin lähtemään töistä jo puolilta päivin, mikä on todella myönteinen asia. Varsinkin, kun huomasin, että astuttuani ulos työpaikan ovesta paha oloni oli haihtunut. En silti kääntynyt takaisin, sillä olisinhan voinut tulla uudestaan huonovointiseksi. Tulin kotiin ruokakaupan kautta, ja ostin kaupasta suklaata ja jäätelöä, joista pidän todella paljon, sekä suklaa-vanilja hoitosuihkeen, joka lupaa "vähentää tehokkaasti hiusten sähköisyyttä". Hiusten sähköisyys on ollut viime aikoina ongelmani, joten olen huikean onnellinen löydettyäni pulmaani tehokkaan ratkaisun. Lisäksi aurinko paistaa ja lippukin liehuu pihamme lipputangossa. En tiedä miksi tänään liputetaan, mutta oletan kyseessä olevan jonkin mahdottoman positiivisen syyn, yleensähän silloin liputetaan, kun juhlitaan jotain. Ja mikä parasta, join juuri Rainbow Apple-kevyen omenasiiderin, joten voitte uskoa, että täällä on tunnelma katossa. Olen niin täynnä positiivista energiaa, että teen viimeinkin sen, minkä jo aiemmin lupasin, eli kerron, mitä miehiä ottaisin mukaani autiolle saarelle. Luonnostelin ensin listan paperille, ja siitä tuli kamalan pitkä, en millään voinut pitäytyä 5-10 miehessä. Kun olin listannut jo 93 miestä, joista 11 oli Ashton Kutcheria, ymmärsin, että listastani tulisi loputon, ellen rajaisi sitä tiukasti. Päätin sitten tehdä listastani hieman lyhyemmän, niin raa'alta kuin tuntuukin se seikka, että monta kivaa miestä oli pakko jättää pois. Mutta kas tässä listani, eli NÄMÄ MIEHET OTAN MUKAANI AUTIOLLE SAARELLE (Ja kun Kata ja Irmelikin olivat keksineet omissa listoissaan perustella, miksi valitsivat juuri nuo tietyt miehet, niin perustelen minäkin):
1. Ashton Kutcher. Tämä ei kai tarvitse mitään perusteluja.
2. Tupac Shakur. Tietenkin sillä edellytyksellä, että hän olisi elossa, ja näyttäisi täsmälleen samalta kuin mitä oli silloin, kuin oli elossa. Ja nyt pieni korjaus siihen, kenellä miehellä on maailman kauneimmat silmät. Tai oli. En ymmärrä, kuinka tuota asiaa aikaisemmin pohtiessani unohdin Tupacin täysin. Maailman kauneimmat silmät ovat (kuvitellaan että hän nyt olisi elossa ja näyttäisi täsmälleen samalta kuin mitä silloin, kun oli elossa) Tupac Shakurilla. Eli Osama jäi sittenkin toiseksi, tosin hän tulee hyvänä kakkosena heti Tupacin jälkeen. Ottaisin Tupacin mukaan noiden ihanien silmien takia, ja myös siksi että hän muutenkin oli (tai on, jos kuvitellaan, että hän on elossa jne.) todella komea mies.
3. O.B.L. Ottaisin mukaan siksi, että hänellä on siis toiseksi kauneimmat silmät. Tai ehkä ottaisin vain kuvan hänestä, sillä hänen läsnäolonsa saattaisi herättää ristiriitaisia tunteita muissa saarella olijoissa. Tarkemmin ajatellen, rajaisin edellämainitusta syystä kuvasta näkyviin vain hänen silmänsä. Pitäisin kuvaa lompakossani, ja katsoisin sitä vain silloin, kun muut eivät huomaa.
4. Jared Leto. Koska hänellä on kauniit silmät.
5. Jake Gyllenhaal. Koska hän on tosi söpö. Ja on hänelläkin kauniit silmät. Jared Letokin on söpö.
6. Tuomas Holopainen. Nightwishin Tuomas, huomatkaa, en ketä tahansa hänen kaimaansa. Koska hän on söpö ja hänelläkin on kauniit silmät..
7. Wentworth Miller eli Pako-sarjan Michael. Koska hän on mahdottoman söpö ja lisäksi hirveän älykäs ja kekseliäs, jos meille tulisi jotain teknisiä tms.ongelmia saarella, hän ratkaisisi ne helposti.
8. Michaelin veli Dominic samaisesta sarjasta. Koska veljekset ovat ilmeisen läheisiä, Michael varmasti haluaisi ottaa Dominicin mukaan, ja Dominic varmasti haluaisi lähteä Michaelin mukaan. Dominic on myös ihan söpö.
9. Chris Angel. Koska hän on todella namu, ja lisäksi voisi viihdyttää meitä saarella maagisilla tempuillaan. Mutta liian maagisia temput eivät saisi olla, koska minua voisi alkaa pelottamaan.
10. Josh Holloway eli Lost-sarjan Sawyer. Koska hänkin on todella namu, ja lisäksi hänellä on paljon käytännön kokemusta siitä, miten autiolla saarella tullaan toimeen. Hän voisi vaikkapa rakentaa minulle ja Ashtonille lautan, jos meistä alkaisi tuntua siltä, että haluamme sittenkin olla kahden kesken. Ja Sawyer itse voisi tulla lautalle neuvomaan, miten sillä päästään eteenpäin, ja voisi hän tulla muutenkin mukaan.
11. Mister Mallorca. Koska hän on ammatiltaan matkanjohtaja, ja sitäpaitsi aina kohteessa, tässä tapauksessa siis siellä saarella. Lisäksi hänellä on aina kiva Let´s go-meininki ja hänellä natsaa aina saletisti.
Mutta jos hänelle tulisi "Let´s go saarelta pois"-meininki, en päästäisi häntä, sillä hän muistuttaa paljon näyttelijä Jussi Vatasta, joka on söpö.
12. Sturm und Drangin André Linman. Koska hän on söpö.
13. Reckless Loven Olli. Koska hän on söpö.
14. Andy McCoy. Koska haluaisin nähdä, onko hän aina jossain aineissa tai humalassa, vai onko hän sellainen kuin on ihan muuten vain. Häneltä siis takavarikoitaisiin kaikki mahdolliset päihteet (edellyttäen siis, että hänellä olisi sellaisia hallussaan) ja sitten katsottaisiin, olisiko hän todellakin raittiina sellainen kuin on.
15. Michael Monroe. Koska hän on Andyn kaveri - tai on ainakin ollut - en tiedä mikä tilanne on tälla haavaa. Michael on myös ollut nuorena tosi söpö, ja niin on Andykin.
16. Flavor Flav. Koska hän on tosi hauska, ja mielestäni hänessä on jotain samanlaista kuin Andyssa. Andyhan osaa englantia, joten he varmaan tulisivat hyvin toimeen keskenään. Flavorilla on ollut epäonnea naissuhteissaan, joten hän voisi hetkeksi unohtaa naiset (siis muut, paitsi minut) ja rentoutua saarella sekä uiskennella meressä. Tiedän hänen pitävän paljon ainakin uima-altaassa uimisesta. Ja kyllä hänkin on välillä ihan söpö.
17. Arnold Schwarzenegger. Koska hän on lihaksikas, ja jos saarelle tulisi merirosvoja tai jotain örkkejä tai mitä tahansa ikävää ainesta, Arnold puolustaisi meitä.
18. Jukka Poika. Hän voisi luoda saarellemme iloista ilmapiiriä (joskaan en epäile, etteikö siellä olisi iloinen ilmapiiri joka tapauksessa) ja ilahduttaa meitä positiivisilla lauluillaan. Ja kyllä hänkin on ihan söpö.
19. Dr Phil. Koska hän saisi kaikki innostumaan saarella olosta, ja hän pystyisi sovittelemaan mahdolliset ihmissuhdekriisit ja muut arjen konfliktitilanteet. Ja hänkin on varmaankin söpö jonkun mielestä, vaimonsa mielestä ainakin.
20. Ashton Kutcher. Ei kaivanne minkäänlaisia perusteluja.
Näitä sen sijaan en ottaisi mukaan, vaikka kuinka pyytäisivät:
1. Harjakainen. Koska hän ei arvosta naisia ja laittaa ilkeästi kaiken firman piikkiin.
2. Vesa Keskinen. Koska hänen pitäisi hoitaa kauppaansa.
3. Jone Nikula. Koska hän näyttää aina kärttyisältä, ja toisi siksi mukanaan negatiivista energiaa.
4. Oiva Lohtander. Koska hänen äänensä masentaa minua.
5. Tuuli Matinsalo. Koska hänenkin äänensä masentaa minua, ja mikä tärkeintä, hän on nainen.
Tämän kirjoitti Sini.
1. Ashton Kutcher. Tämä ei kai tarvitse mitään perusteluja.
2. Tupac Shakur. Tietenkin sillä edellytyksellä, että hän olisi elossa, ja näyttäisi täsmälleen samalta kuin mitä oli silloin, kuin oli elossa. Ja nyt pieni korjaus siihen, kenellä miehellä on maailman kauneimmat silmät. Tai oli. En ymmärrä, kuinka tuota asiaa aikaisemmin pohtiessani unohdin Tupacin täysin. Maailman kauneimmat silmät ovat (kuvitellaan että hän nyt olisi elossa ja näyttäisi täsmälleen samalta kuin mitä silloin, kun oli elossa) Tupac Shakurilla. Eli Osama jäi sittenkin toiseksi, tosin hän tulee hyvänä kakkosena heti Tupacin jälkeen. Ottaisin Tupacin mukaan noiden ihanien silmien takia, ja myös siksi että hän muutenkin oli (tai on, jos kuvitellaan, että hän on elossa jne.) todella komea mies.
3. O.B.L. Ottaisin mukaan siksi, että hänellä on siis toiseksi kauneimmat silmät. Tai ehkä ottaisin vain kuvan hänestä, sillä hänen läsnäolonsa saattaisi herättää ristiriitaisia tunteita muissa saarella olijoissa. Tarkemmin ajatellen, rajaisin edellämainitusta syystä kuvasta näkyviin vain hänen silmänsä. Pitäisin kuvaa lompakossani, ja katsoisin sitä vain silloin, kun muut eivät huomaa.
4. Jared Leto. Koska hänellä on kauniit silmät.
5. Jake Gyllenhaal. Koska hän on tosi söpö. Ja on hänelläkin kauniit silmät. Jared Letokin on söpö.
6. Tuomas Holopainen. Nightwishin Tuomas, huomatkaa, en ketä tahansa hänen kaimaansa. Koska hän on söpö ja hänelläkin on kauniit silmät..
7. Wentworth Miller eli Pako-sarjan Michael. Koska hän on mahdottoman söpö ja lisäksi hirveän älykäs ja kekseliäs, jos meille tulisi jotain teknisiä tms.ongelmia saarella, hän ratkaisisi ne helposti.
8. Michaelin veli Dominic samaisesta sarjasta. Koska veljekset ovat ilmeisen läheisiä, Michael varmasti haluaisi ottaa Dominicin mukaan, ja Dominic varmasti haluaisi lähteä Michaelin mukaan. Dominic on myös ihan söpö.
9. Chris Angel. Koska hän on todella namu, ja lisäksi voisi viihdyttää meitä saarella maagisilla tempuillaan. Mutta liian maagisia temput eivät saisi olla, koska minua voisi alkaa pelottamaan.
10. Josh Holloway eli Lost-sarjan Sawyer. Koska hänkin on todella namu, ja lisäksi hänellä on paljon käytännön kokemusta siitä, miten autiolla saarella tullaan toimeen. Hän voisi vaikkapa rakentaa minulle ja Ashtonille lautan, jos meistä alkaisi tuntua siltä, että haluamme sittenkin olla kahden kesken. Ja Sawyer itse voisi tulla lautalle neuvomaan, miten sillä päästään eteenpäin, ja voisi hän tulla muutenkin mukaan.
11. Mister Mallorca. Koska hän on ammatiltaan matkanjohtaja, ja sitäpaitsi aina kohteessa, tässä tapauksessa siis siellä saarella. Lisäksi hänellä on aina kiva Let´s go-meininki ja hänellä natsaa aina saletisti.
Mutta jos hänelle tulisi "Let´s go saarelta pois"-meininki, en päästäisi häntä, sillä hän muistuttaa paljon näyttelijä Jussi Vatasta, joka on söpö.
12. Sturm und Drangin André Linman. Koska hän on söpö.
13. Reckless Loven Olli. Koska hän on söpö.
14. Andy McCoy. Koska haluaisin nähdä, onko hän aina jossain aineissa tai humalassa, vai onko hän sellainen kuin on ihan muuten vain. Häneltä siis takavarikoitaisiin kaikki mahdolliset päihteet (edellyttäen siis, että hänellä olisi sellaisia hallussaan) ja sitten katsottaisiin, olisiko hän todellakin raittiina sellainen kuin on.
15. Michael Monroe. Koska hän on Andyn kaveri - tai on ainakin ollut - en tiedä mikä tilanne on tälla haavaa. Michael on myös ollut nuorena tosi söpö, ja niin on Andykin.
16. Flavor Flav. Koska hän on tosi hauska, ja mielestäni hänessä on jotain samanlaista kuin Andyssa. Andyhan osaa englantia, joten he varmaan tulisivat hyvin toimeen keskenään. Flavorilla on ollut epäonnea naissuhteissaan, joten hän voisi hetkeksi unohtaa naiset (siis muut, paitsi minut) ja rentoutua saarella sekä uiskennella meressä. Tiedän hänen pitävän paljon ainakin uima-altaassa uimisesta. Ja kyllä hänkin on välillä ihan söpö.
17. Arnold Schwarzenegger. Koska hän on lihaksikas, ja jos saarelle tulisi merirosvoja tai jotain örkkejä tai mitä tahansa ikävää ainesta, Arnold puolustaisi meitä.
18. Jukka Poika. Hän voisi luoda saarellemme iloista ilmapiiriä (joskaan en epäile, etteikö siellä olisi iloinen ilmapiiri joka tapauksessa) ja ilahduttaa meitä positiivisilla lauluillaan. Ja kyllä hänkin on ihan söpö.
19. Dr Phil. Koska hän saisi kaikki innostumaan saarella olosta, ja hän pystyisi sovittelemaan mahdolliset ihmissuhdekriisit ja muut arjen konfliktitilanteet. Ja hänkin on varmaankin söpö jonkun mielestä, vaimonsa mielestä ainakin.
20. Ashton Kutcher. Ei kaivanne minkäänlaisia perusteluja.
Näitä sen sijaan en ottaisi mukaan, vaikka kuinka pyytäisivät:
1. Harjakainen. Koska hän ei arvosta naisia ja laittaa ilkeästi kaiken firman piikkiin.
2. Vesa Keskinen. Koska hänen pitäisi hoitaa kauppaansa.
3. Jone Nikula. Koska hän näyttää aina kärttyisältä, ja toisi siksi mukanaan negatiivista energiaa.
4. Oiva Lohtander. Koska hänen äänensä masentaa minua.
5. Tuuli Matinsalo. Koska hänenkin äänensä masentaa minua, ja mikä tärkeintä, hän on nainen.
Tämän kirjoitti Sini.
maanantai 25. huhtikuuta 2011
Synttärit
Olipa kivat kakkukestit tänään. Juhlimme Janskun syntymäpäivää, ja samalla myös minun ja Katan synttäreitä. Minun syntymäpäivänihän oli jo 1.päivä tätä kuuta, ja Katan syntymäpäivä on vielä edessä tulevalla viikolla. Alunperin meidän piti Katan kanssa järjestää yhteiset Teemajuhlat Katan syntymäpäivänä, mutta kun emme päässeet yksimielisyyteen syntymäpäiviemme teemasta, ja kun poikaystävänikin on mietiskelemässä, päätimme tänä vuonna juhlia sitten hieman vaatimattomammin ja tosiaankin yhdessä Janskun kanssa. Aikaisemmin olemme pitäneet Katan kanssa yhteiset teemabileet kerran, viime vuonna, ja silloin aiheena
oli Päivänsäteet ja menninkäiset. Normaalisti olemme viettäneet kummankin syntymäpäivät erikseen, samoin Janskun synttärit erikseen, eli tämä oli ensimmäinen kerta, kun syntymäpäivät vietettiin yhdessä, ja teemana oli - Janskun sanoja lainatakseni - tavalliset kakkukestit. Koska Jansku asuu kaukana pohjoisessa, valittiin syntymäpäivien viettopaikaksi Tiian koti, joka sijaitsee suurinpiirtein puolivälissä meidän ja Janskun asuinpaikkaa. Kata ei ottanut poikaystäväänsä mukaan, koska minunkaan poikaystäväni ei ollut mukana, ja mikä herttaisinta, hän oli minun tietämättäni ehdottanut Janskulle, ettei poikia otettaisi mukaan lainkaan, mikä ehdotus sopi mainiosti Janskulle ja kaikille muillekin. Kiitos Kata, ja muut tytöt, olette todella ihania! Kyse oli sentään pohjimmiltaan Janskun synttäreistä, ja Janskukin uhrautui jättämällä miehensä kotiin. Tiia kävi siis hakemassa minut ja Katan, ja Jansku tuli paikalle Marian, Charlotan ja Sannan kanssa, sekä erään, joka ei halua tulla mainituksi tässä blogissa omalla nimellään, vaan nimimerkillä Irkkari, jolla taisi kommentoidakin meidän blogiamme aikaisemmin. Käsittääkseni kyseisen nimimerkin inspiraationa on irkkaus, jos oikein muistan tuon sanan, josta hän puhuu usein - en ole oikein perillä, mitä tämä irkkaus on, mutta ehkä kysyn häneltä myöhemmin. Ellei se ollut sitten jonkinlainen vitsi - en oikein aina ymmärrä Irkkarin huumoria, mistä hän kyllä huomautteleekin minulle usein. Lisäksi paikalla olivat myös Riikka ja Annabella, eli meitä oli juhlissa kymmenen naista. Jansku oli tehnyt kaksi isoa täytekakkua, kermakuorrutteisen sekä suklaapäällysteisen, maistoin molempia, ja olivat todella ihania. Syntymäpäivälahjaa ei tarvinnut miettiä, sillä Jansku haluaa aina synttärilahjakseen sukkia - niille kun on aina käyttöä. Todella käytännöllistä. Kata oli kertonut lahjatoiveensa etukäteen, hän halusi jonkin luontoaiheisen kirjan, ja tytöt olivatkin yhdessä sellaisen hänelle ostaneet. Itse en osallistunut tuohon, vaan ostin Katalle Hello Kitty-sukat ja hajuvettä. Minua aivan nauratti - ja monia muitakin meistä - kun Janskun paketeista löytyi aina uusi sukkapari ja Kata sai yhden lahjan, mutta minä sain monenlaisia lahjoja. Ajattelin kertoa tässä, mitä kaikkea sainkaan: - Katalta lintukirjan (hänellä on kaksi samanlaista, joten antoi minulle toisen) ja ihanan possu-koriste-esineen, Janskulta Hello-kitty pyyhkeen, Marialta hiuskoristeita, Charlotalta ja Sannalta kirjan "Kauniit kasvot kotikonstein", Tiialta, Riikalta ja Annabellalta sain suklaata ja karkkeja. Irkkari ei ollut ostanut meille kenellekään mitään, koska ei ollut keksinyt, mitä ostaa. Mutta ajatushan on tärkein, ei lahja, ja hän oli kuitenkin ajatellut, mitä voisikaan ostaa meille, mutta siis tosiaan ei ollut keksinyt mitään. Minua harmittaa, että poikaystäväni vei kameransa mukanaan, niin etten voinut ottaa kuvia. Jotkut kyllä ottivat kuvia, ja täytyykin kysyä heiltä, saako niitä julkaista blogissamme. Tosin olemme päättäneet Katan kanssa, ettemme ota sen enempää itsestämme kuin kenestäkään toisesta kuvia, joista kukaan voisi tunnistaa meidät tai muut ihmiset, koskaanhan ei voi olla varma, minne epämääräisille sivustoille kuvat päätyvät. Jansku ja Irkkari kylläkin ilmoittivat, että heidän kuviaan saa julkaista, mutta täytyy vielä pohtia Katan kanssa asiaa. Minun mielestäni yhteneväinen linja jokaisen suhteen olisi paikallaan - eli jos ei kuvia jostakin ystävästämme, niin ei sitten kenestäkään. Lahjoistani aion kyllä ottaa kuvan, sitten kun poikaystäväni palaa meditointiretkeltään kamera muassaan. Olen siis nyt kotiutunut kahvikutsuilta ja samalla myös pääsiäisenvietosta - kiitos kyydistä, Tiia. Ja kiitos kaikille muillekin kaikesta, oli kiva nähdä, mutta huomisen aion pysytellä tiiviisti kotona. Tai tämän päivän, vuorokausi on jo vaihtunut ja ollaan jo toisessa pääsiäispäivässä. En muuten tiedä, mikä merkitys toisella pääsiäispäivällä on. Kata kenties osaa valaista asiaa. Menen nyt nukkumaan, ja huomenna kerron teille, ketkä pääsevät minun mukanani autiolle saarelle. Kirjoitti Sini.
oli Päivänsäteet ja menninkäiset. Normaalisti olemme viettäneet kummankin syntymäpäivät erikseen, samoin Janskun synttärit erikseen, eli tämä oli ensimmäinen kerta, kun syntymäpäivät vietettiin yhdessä, ja teemana oli - Janskun sanoja lainatakseni - tavalliset kakkukestit. Koska Jansku asuu kaukana pohjoisessa, valittiin syntymäpäivien viettopaikaksi Tiian koti, joka sijaitsee suurinpiirtein puolivälissä meidän ja Janskun asuinpaikkaa. Kata ei ottanut poikaystäväänsä mukaan, koska minunkaan poikaystäväni ei ollut mukana, ja mikä herttaisinta, hän oli minun tietämättäni ehdottanut Janskulle, ettei poikia otettaisi mukaan lainkaan, mikä ehdotus sopi mainiosti Janskulle ja kaikille muillekin. Kiitos Kata, ja muut tytöt, olette todella ihania! Kyse oli sentään pohjimmiltaan Janskun synttäreistä, ja Janskukin uhrautui jättämällä miehensä kotiin. Tiia kävi siis hakemassa minut ja Katan, ja Jansku tuli paikalle Marian, Charlotan ja Sannan kanssa, sekä erään, joka ei halua tulla mainituksi tässä blogissa omalla nimellään, vaan nimimerkillä Irkkari, jolla taisi kommentoidakin meidän blogiamme aikaisemmin. Käsittääkseni kyseisen nimimerkin inspiraationa on irkkaus, jos oikein muistan tuon sanan, josta hän puhuu usein - en ole oikein perillä, mitä tämä irkkaus on, mutta ehkä kysyn häneltä myöhemmin. Ellei se ollut sitten jonkinlainen vitsi - en oikein aina ymmärrä Irkkarin huumoria, mistä hän kyllä huomautteleekin minulle usein. Lisäksi paikalla olivat myös Riikka ja Annabella, eli meitä oli juhlissa kymmenen naista. Jansku oli tehnyt kaksi isoa täytekakkua, kermakuorrutteisen sekä suklaapäällysteisen, maistoin molempia, ja olivat todella ihania. Syntymäpäivälahjaa ei tarvinnut miettiä, sillä Jansku haluaa aina synttärilahjakseen sukkia - niille kun on aina käyttöä. Todella käytännöllistä. Kata oli kertonut lahjatoiveensa etukäteen, hän halusi jonkin luontoaiheisen kirjan, ja tytöt olivatkin yhdessä sellaisen hänelle ostaneet. Itse en osallistunut tuohon, vaan ostin Katalle Hello Kitty-sukat ja hajuvettä. Minua aivan nauratti - ja monia muitakin meistä - kun Janskun paketeista löytyi aina uusi sukkapari ja Kata sai yhden lahjan, mutta minä sain monenlaisia lahjoja. Ajattelin kertoa tässä, mitä kaikkea sainkaan: - Katalta lintukirjan (hänellä on kaksi samanlaista, joten antoi minulle toisen) ja ihanan possu-koriste-esineen, Janskulta Hello-kitty pyyhkeen, Marialta hiuskoristeita, Charlotalta ja Sannalta kirjan "Kauniit kasvot kotikonstein", Tiialta, Riikalta ja Annabellalta sain suklaata ja karkkeja. Irkkari ei ollut ostanut meille kenellekään mitään, koska ei ollut keksinyt, mitä ostaa. Mutta ajatushan on tärkein, ei lahja, ja hän oli kuitenkin ajatellut, mitä voisikaan ostaa meille, mutta siis tosiaan ei ollut keksinyt mitään. Minua harmittaa, että poikaystäväni vei kameransa mukanaan, niin etten voinut ottaa kuvia. Jotkut kyllä ottivat kuvia, ja täytyykin kysyä heiltä, saako niitä julkaista blogissamme. Tosin olemme päättäneet Katan kanssa, ettemme ota sen enempää itsestämme kuin kenestäkään toisesta kuvia, joista kukaan voisi tunnistaa meidät tai muut ihmiset, koskaanhan ei voi olla varma, minne epämääräisille sivustoille kuvat päätyvät. Jansku ja Irkkari kylläkin ilmoittivat, että heidän kuviaan saa julkaista, mutta täytyy vielä pohtia Katan kanssa asiaa. Minun mielestäni yhteneväinen linja jokaisen suhteen olisi paikallaan - eli jos ei kuvia jostakin ystävästämme, niin ei sitten kenestäkään. Lahjoistani aion kyllä ottaa kuvan, sitten kun poikaystäväni palaa meditointiretkeltään kamera muassaan. Olen siis nyt kotiutunut kahvikutsuilta ja samalla myös pääsiäisenvietosta - kiitos kyydistä, Tiia. Ja kiitos kaikille muillekin kaikesta, oli kiva nähdä, mutta huomisen aion pysytellä tiiviisti kotona. Tai tämän päivän, vuorokausi on jo vaihtunut ja ollaan jo toisessa pääsiäispäivässä. En muuten tiedä, mikä merkitys toisella pääsiäispäivällä on. Kata kenties osaa valaista asiaa. Menen nyt nukkumaan, ja huomenna kerron teille, ketkä pääsevät minun mukanani autiolle saarelle. Kirjoitti Sini.
perjantai 22. huhtikuuta 2011
Päivännasu
Olen aina ihmetellyt, kun blogiotsikoissa lukee päivännasu ja sitten kuitenkin kirjoittajat esitttelevät vaatteitaan,
eikä Veli Pontevaa näy missään. Viime yönä sain ahaa-elämyksen ja tajusin, että siinähän lukeekin päivänasu. Joissakin otsikoissa on kyllä lukenut päivän asu, mutta en ole tajunnut siitäkään.
Kyllä minä olen ollut sitten tyhmä. Ihan nolottaa, joskus olen meinannut kommentoidakin, että miksi teillä on tuollaisia kuvia, kun ei vastaa otsikkoa.
Siitä huolimatta ja sen takia haluankin nyt sitten esitellä teille päivännasun. -Kata-
eikä Veli Pontevaa näy missään. Viime yönä sain ahaa-elämyksen ja tajusin, että siinähän lukeekin päivänasu. Joissakin otsikoissa on kyllä lukenut päivän asu, mutta en ole tajunnut siitäkään.
Kyllä minä olen ollut sitten tyhmä. Ihan nolottaa, joskus olen meinannut kommentoidakin, että miksi teillä on tuollaisia kuvia, kun ei vastaa otsikkoa.
torstai 21. huhtikuuta 2011
Pieni postaus
Piipahdin siis Katan luona aiemman sössimiseni johdosta, mutta saimme poistetuksi vain toisen Irmelin "kuvista".
Nyt kun katson tuota oikeaa reunaa, niin sehän on oikeastaan ihan hyvä ja totuuden mukainen sellaisenaan. Kuten jo mainitsin, niin mehän luemme ja kommentoimme itsekin omaa blogiamme - kovin moni muu ei taida sitä vielä lukeakaan - eli meidät voi vallan mainiosti laskea myös lukijoiden joukkoon. Jätän kuitenkin kanssabloggaajani päätettäväksi, jätetäänkö tilanne sikseen. Tarkemmin ajateltuna, omasta mielestäni tässä tilanteessa lukijakuntamme näyttää huomattavasti runsaslukuisemmalta kuin mitä se todellisuudessa on, ja sehän on pelkästään positiivinen asia. Voimmehan muuttaa (yrittää ainakin) asiantilaa myöhemmin, mikäli saamme lisää lukijoita. Herttaisesta pääasiäisasetelmasta Kata otti kuvan vierailuni aikana, mutta tuloksen sain nähdä vasta nyt, kotiin palattuani. Nyt riennän pääsiäisen viettoon ja palaan asioihin myöhemmin. Hyvää pääsiäistä lukijallemme Irmelille.
Nyt kun katson tuota oikeaa reunaa, niin sehän on oikeastaan ihan hyvä ja totuuden mukainen sellaisenaan. Kuten jo mainitsin, niin mehän luemme ja kommentoimme itsekin omaa blogiamme - kovin moni muu ei taida sitä vielä lukeakaan - eli meidät voi vallan mainiosti laskea myös lukijoiden joukkoon. Jätän kuitenkin kanssabloggaajani päätettäväksi, jätetäänkö tilanne sikseen. Tarkemmin ajateltuna, omasta mielestäni tässä tilanteessa lukijakuntamme näyttää huomattavasti runsaslukuisemmalta kuin mitä se todellisuudessa on, ja sehän on pelkästään positiivinen asia. Voimmehan muuttaa (yrittää ainakin) asiantilaa myöhemmin, mikäli saamme lisää lukijoita. Herttaisesta pääasiäisasetelmasta Kata otti kuvan vierailuni aikana, mutta tuloksen sain nähdä vasta nyt, kotiin palattuani. Nyt riennän pääsiäisen viettoon ja palaan asioihin myöhemmin. Hyvää pääsiäistä lukijallemme Irmelille.
Pääsiäisen odotusta
Yritimme Sinin kanssa ratkoa tätä ongelmaa, mutta vielä ei oikein onnistunut,
toivotan nyt kaikille lukijoille hyvää pääsiäistä. -Kata-
Sähläilyä
Näin pääsiäisloman kunniaksi päätin häipyä työpaikaltani jo puoliltapäivin, heti aikaisemmin mainitsemani tiedotustilaisuuden jälkeen. Tuosta tilaisuudesta ja muustakin postaan myöhemmin, nyt on hieman kiire. Menin katsomaan Irmelin blogia - hän oli vastannut autiosaari-haasteeseeni - mutta samalla tulin sählänneeksi jotain, ja nyt olemme sitten, sekä minä että Kata, tuossa oikeassa reunassa oman blogimme lukijoina. Toisaalta sehän on tottakin, koska luemme toistemme postauksia ja kommentoimme niihin. Hupaisaa on, että Irmelin kohdalla on kaksi "kuvaa" - ikään kuin Irmeleitä olisi kaksi, ja meidän kohdallamme yksi kuva, aivan kuin olisimme yksi ja sama henkilö. Irmeli, jos haluat, voit laittaa kuvasi tuohon, jos vain haluat, sen jälkeen kun tämä sotku on selvitetty. Tilaankin nyt taksin ja lähden käymään Katan luona, jospa yhdessä selvitämme tämän aiheuttamani sählingin.
Tämän kirjoitti Sini.
Tämän kirjoitti Sini.
tiistai 19. huhtikuuta 2011
Haaste otettu vastaan
Nimeä 5-10 miestä, jotka ottaisit mukaan autiolle saarelle. Poikaystävää ei saa ottaa, ja saarella ollaan kuukausi yhteen menoon, vain nämä valitsemasi miehet seurana.
Tässä tämä Sinin esittämä haaste, pistitpä Sini nyt mietittävää. Aletaanpa pohtia. Veikka Gustafsson voisi olla yksi, jos saarella olisi vuoria, hän voisi opettaa minulle vuorikiipeilyä, Vesa-Matti Loiri olisi toinen, hän laulaisi minulle ja sitten joku, joka tekisi hyvää ruokaa ei kuitenkaan Jaakko Kolmonen. Harri Syrjänen voisi olla hyvä. Ja sitten olisi remontti-reiska Jorma Piisinen, hän voisi tehdä jonkun majan meille. Sitten tarvittaisiin meteorologi Petri Takala ilmoja ennustamaan. Mitäs vielä...lääkäri, ei Tohtori Tolonen, eikä Dr.Öetker, ei Dr.Phil vaan Tohtori Kiminkinen ja sitten vielä lisää, joku kokoomuksen kansanedustaja, he kun vaan sillä bussilla ajelivat, nyt pääsisi joku heistä autiolle saarelle, häntä en osaa nimeltä mainita, joku vaan, ja siinäpä ne. En keksi enempää.
Minua rupesi Sini kiinnostamaan se sinun aloitteesi, siinä aloitelaatikossa.
Tähän vielä kuva illan iloksi, vähän huonolaatuinen vaan on.
Tässä tämä Sinin esittämä haaste, pistitpä Sini nyt mietittävää. Aletaanpa pohtia. Veikka Gustafsson voisi olla yksi, jos saarella olisi vuoria, hän voisi opettaa minulle vuorikiipeilyä, Vesa-Matti Loiri olisi toinen, hän laulaisi minulle ja sitten joku, joka tekisi hyvää ruokaa ei kuitenkaan Jaakko Kolmonen. Harri Syrjänen voisi olla hyvä. Ja sitten olisi remontti-reiska Jorma Piisinen, hän voisi tehdä jonkun majan meille. Sitten tarvittaisiin meteorologi Petri Takala ilmoja ennustamaan. Mitäs vielä...lääkäri, ei Tohtori Tolonen, eikä Dr.Öetker, ei Dr.Phil vaan Tohtori Kiminkinen ja sitten vielä lisää, joku kokoomuksen kansanedustaja, he kun vaan sillä bussilla ajelivat, nyt pääsisi joku heistä autiolle saarelle, häntä en osaa nimeltä mainita, joku vaan, ja siinäpä ne. En keksi enempää.
Minua rupesi Sini kiinnostamaan se sinun aloitteesi, siinä aloitelaatikossa.
Hermoilua ja haaste
Tänään oli muuten kiva päivä töissä, mutta kaksi ikävää asiaa veivät mielenrauhani. Ensiksikin, käydessäni naistenhuoneessa - joka ei varsinaisesti ole mikään naistenhuone, mutta tuosta aiheesta myöhemmin - huomasin, että värivoide oli tahrannut poolokauluspuseroni kauluksen, ja mikä pahinta, en pystynyt puhdistamaan sitä millään. Siis enhän minä voinut sitä alkaa pesemäänkään kesken työpäivän. Niinpä jouduinkin pitämään matalaa profiilia koko työpäivän, eli peittelemään kaulustani parhaani mukaan, mikä on varsin hankalaa, kun joudun päivän mittaan olemaan tekemisissä usean henkilön kanssa. Toinen mieltäni stressaava asia oli ilmoitus torstaina pidettävästä henkilökunnan tiedotustilaisuudesta, jonne jokaisen pitää osallistua. Infotilaisuudet ovat aina tylsiä etenkin minun työpaikallani, koska niissä muistutetaan aina samoista iänikuisista asioista, joista on muistutettu kaikissa edellisissäkin vastaavissa tilaisuuksissa. Joten mielestäni riittäisi se, että laitetaan vain seinille ilmoituksia tiedotustilaisuudesta, mutta ei sitten kuitenkaan pidettäisi koko tilaisuutta - jokainenhan tietää kuitenkin, mistä siellä puhutaan, eli pelkkä ilmoitus saisi jokaisen muistamaan sen, mitä pitikään muistaa. Tosin aina on olemassa mahdollisuus, että tilaisuudessa kerrotaan jostain uudesta asiasta, joten pakko kai sinne on mennä. Ja nyt minua alkoi jännittää sekin, kun muistin, että näissä tilaisuuksissa käydään aina läpi myös aloitelaatikkoon tulleet aloitteet. Muistin nimittäin, että jokin aika sitten laitoin aloitelaatikkoon erään aloitteen, liittyen juuri tuohon edellämainittuun naistenhuoneasiaan, ja nyt olen hieman hermostunut, kun ajattelen mahdollista palautetta. Onneksi aloitelaatikkoon laitetaan aloitteet nimettöminä, joten kukaan ei tiedä että kyseessä on juuri minun aloitteeni. Onneksi siksi, että pahoin pelkään johtotason tyrmäävän aloitteeni täysin, ja sehän olisi noloa. Kuvitelkaapa tilannetta. "Sini on tehnyt aloitteen, jonka mukaan meidän pitäisi---mutta eihän me nyt tällaista, heh heh heh..." Ja sitten koko ruokalaan - jossa tiedotustilaisuudet pidetään - kokoontunut joukko suuntaisi katseensa minuun ja nauraisi hervottomasti mukana. Ja lisäksi saisin kuulla naureskelua sekä selkäni takana että kasvojeni edessä koko loppupäivän, pahimmassa tapauksessa vielä monta päivää tai viikkoa, jopa vuosia jälkeenpäin... Niin, pohjimmiltani olen näin epävarma henkilö, mitä ei kyllä varmaankaan päällepäin katsottuna uskoisi.
Mutta sitten heitän haasteen kanssabloggaajalleni Katalle: Nimeä 5-10 miestä, jotka ottaisit mukaan autiolle saarelle. Poikaystävää ei saa ottaa, ja saarella ollaan kuukausi yhteen menoon, vain nämä valitsemasi miehet seurana. Saman kysymyksen esitän blogimme ainoalle viralliselle lukijalle, Irmelille. Tämän kirjoitti Sini.
Mutta sitten heitän haasteen kanssabloggaajalleni Katalle: Nimeä 5-10 miestä, jotka ottaisit mukaan autiolle saarelle. Poikaystävää ei saa ottaa, ja saarella ollaan kuukausi yhteen menoon, vain nämä valitsemasi miehet seurana. Saman kysymyksen esitän blogimme ainoalle viralliselle lukijalle, Irmelille. Tämän kirjoitti Sini.
Kirpparikäynti
Hyppäsin pyörän selkään ja hurautin kirpparille, siellä silmäni nauliutuivat hyllyllä näkyvään täkkiin, jollaisia olen etsinyt. Aikomus oli ostaa riisikakkuja kaupasta, mutta sitten unohdin ne. Pitelin kädessäni myös erilaisia Frödinge pakastekakkuja, mutta laitoin ne takaisin. Kotona sitten ihastelin ostostani. Poikaystäväni on varmaan mielissään, kun hommaan meille kaikenlaista tarpeellista tavaraa. Joskus hän kyllä ihmettelee, mistä kaikki uutuudet ovat meille ilmestyneet. Toisinaan huonekalut ovat päivän aikana muuttaneet paikkaa ja hän etsii jotakin kaappia entiseltä paikaltaan ja ihmettelee minne se on kadonnut, luulee kait, että olen myynyt sen eteenpäin. Toisinaan hän kyllästyy tähän ja menee omalle asunnolleen, siellä kaikki on seesteistä.
Laitan tähän kauniin sisustuskuvan myös.
Tässä tämä kaunis, hyväkuntoinen, vanha, lämmin ja ennenkaikkea edullinen täkki. -Kata-
Laitan tähän kauniin sisustuskuvan myös.
maanantai 18. huhtikuuta 2011
Poikaystävä katosi ja löysin sisäisen poliitikkoni
Ihan ensiksi täytyy häpeillen tunnustaa ajattelemattomuuteni, kun viimeisimmässä postauksessani kehotin mahdollisia lukijoita klikkailemaan kuvia minun purkeistani ja purnukoistani, jotta niitä voisi tarkastella lähemmin. Haluankin nyt tarkentaa, että kaikkia mahdollisia tämän blogin kuvia voi katsella tarkemmin klikkaamalla niitä uudestaan. Varmaankin asia tuli nyt kerralla kaikille selväksi, ja lienevätpä jotkut sen jo itsekin todenneet. Tänään hoksasin, että minulla on jotain yhteistä ihailemani Johanna T:n eli Jolenen kanssa. Koiramme ruokia poikaystäväni ei toistaiseksi ole syönyt, kuten Johannan aviomies/ex-mies niin ilkeästi teki heidän hääyönään, vaan eipä meillä ole koiraakaan. Mutta poikaystäväni katosi, tavallaan. Tavallaan-sanaa käytän siksi, että hän ei kadonnut mitään selittämättä, vaan hyvin jämäkästi ilmoitti lähtevänsä jonnekin miettimään asioita - suora sitaatti hänen omasta suustaan. Kokemuksesta tiedän, että nyt on edessä epämääräinen ajanjakso, jolloin emme tapaa. En ole koskaan tullut kysyneeksi, missä asioissa hänen ajatuksensa askaroivat näiden meditaatioperiodien aikana, ja millaisiin johtopäätöksiin hän noissa mietinnöissään tulee. Koska hän ei vielä toistaiseksi ole oma-aloitteisesti paljastanut mitään tiiviin ajatustyönsä tuloksista, olkoon se hänen yksityisasiansa. Jospa joskus minäkin saan nauttia noista filosofisten pohdintojen hedelmistä, sitten kun aika on siihen kypsä. Sen olen kyllä huomannut, että tällainen erittäin syvällinen ajattelu on raskasta, sillä kun poikaystäväni palaa mietintäretkiltään, hän on aina hyvin väsynyt ja nukkuu paljon. Tämä tavallaan- katoaminen tapahtui tänä aamuna juuri ennen töihini lähtöä. Jonkinlaisia merkkejä siitä olisi kyllä ollut havaittavissa jo eilen, jos olisin osannut tulkita niitä oikein. Mutta kaikenlaiset jossittelut ovat turhia, joten sitten muihin aiheisiin. Meillähän oli tässä juuri vaalit. Tässä vaiheessa korostan, etten seuraa politiikkaa, en ole kiinnostunut siitä, en katso uutisia, en säätiedotusta, enkä Voimalaa. Enkä edes häpeä sanoessani, etten ymmärrä politiikasta mitään. Se ei vaan oo just mun juttu. Mutta tänään televisioni on ollut auki koko illan, ja sen verran minäkin nyt käsitin, kun sitä niin toitotettiin, että perussuomalaiset saivat vaalivoiton. En kylläkään tiedä, tarkoittaako se käytännössä jotain muutakin kuin sitä, että heitä äänestettiin eniten. Heti kun tämän uutisen kuulin, minulle tuli mieleen se Kokoomuksen vaalimainos, jossa Jyrki Katainen ja jotkut muut ajelivat bussilla jossain korvessa. Uutterana tv:n katsojana en voinut välttyä näkemästä tätä mainosta. Nyt minua säälittää nämä kokoomuslaiset vallan kamalasti, kun ei voitto tullut heille! Perussuomalaisista en tiedä mitään, enkä kokoomuksestakaan muuta kuin sen, mitä Jyrki K. ja joku nainen siinä linjurissa körötellessään surivat.(Lliekö muuten ollut pitkäkin matka jonnekin tiettömän taipaleen taakse, ja liekö ollut autossa edes ilmastointi kunnossa, Seura-lehtiä lukemisiksi ja pillimehuja ostettavaksi vähäisillä roposillaan.) Kovasti olivat kokoomuslaiset pahoillaan sellaisesta väärinkäsityksestä, että monet luulevat heidän olevan vain hyväosaisten puolue, vaikka oikeasti he ovatkin - jos oikein ymmärsin - huono-osaisten puolue. Ja tulihan se selväksi siitäkin, että poloiset joutuivat ajelemaan bussilla jossain korvessa tätä vaalimainosta tehdessään. On pitänyt säästää rahaa. Ei siinä rehvasteltu leveästi taksin takapenkillä ajellen pitkin kaupunkien katuja, tuskinpa heillä on edes omia autoja.
(Tämän päättelen siitä, että matkustan itse bussilla, koska minulla ei ole autoa) Linjurissa istui sitäpaitsi pari muutakin, oletettavasti kokoomuslaista, tokkopa muun puolueen kannattajat menisivät kokoomuksen vaalimainokseen. Oli siis porukkaa koossa enemmänkin - mitä ilmeisemmin siksi, että saatiin lipuista ryhmäalennus. On jotenkin niin traagisia tuollaiset väärinkäsitykset. Mutta toivottavasti nyt monen ihmisen käsitykset saivat huutia tämän mainoksen myötä. Ja jos oikein ymmärrän, niin kokoomus on menossa hallitukseen - tosin nämä käsitteet ovat minulle hieman hämäriä, sillä en ole vielä suorittanut yhteiskuntaoppia iltakoulussa - mikä merkitsee sitä (kai) että myös he pääsevät ajamaan huono-osaisten asiaa. ....Lajittelin tässä välissä lehtiä keräykseen, ja huomasin yhdessä lehdessä kokoomuksen mainoksen, siinä oli ehdokkaina joku johtaja, ja sitten lehtori, muita en muista, mutta jotain korkeasti koulutettuja he olivat. Hienoa, että tällaiset henkilöt ovat huono-osaisten puolella. ...Nyt minä oikein hämmästyin: Olinko se todellakin minä, joka kirjoitin kaiken tuon? Minähän puhuin, tai siis kirjoitin politiikkaa! Mitä jos nämä ajatuskulut vielä jatkuvat, kohtahan minä liityn johonkin puolueeseen! Täytyy lopettaa nyt heti, ennen kuin nämä poliittiset kannanottoni karkaavat käsistä niin, että minulla on kohta mielipide joka asiaan. Minustako kansanedustajaehdokas seuraavalle kaudelle? Ei, nyt minä rauhoitun ja kirjoitan vielä pari riviä jostain aivan muusta. Minähän luin ahmien eilen mainitsemani Susanna Sievisen kirjan. Mieltäni jäi kuitenkin häiritsemään se, että Susanna kehotti useaan otteeseen miehiä katsomaan naisia (ei kaikkia naisia yleensä, vaan nimenomaan sitä omaa naista) spanielin katseella. Tällä tarkoitettaneen jotain sellaista katsetta, joka koiralla on naamallaan, kun se katsoo vierestä ruokapöydässä istuvia ihmisiä. Tarkemmin ajatellen, minä en halua miehen katsovan minua niin. Jos haluan spanielin katsovan minua, menen eläinkauppaan ja ostan sieltä itselleni spanielin. Eli pudotan kirjan pisteet: Lopullinen arvio on 4-. Ei muuta asiaa tänä iltana. Kirjoitti Sini.
(Tämän päättelen siitä, että matkustan itse bussilla, koska minulla ei ole autoa) Linjurissa istui sitäpaitsi pari muutakin, oletettavasti kokoomuslaista, tokkopa muun puolueen kannattajat menisivät kokoomuksen vaalimainokseen. Oli siis porukkaa koossa enemmänkin - mitä ilmeisemmin siksi, että saatiin lipuista ryhmäalennus. On jotenkin niin traagisia tuollaiset väärinkäsitykset. Mutta toivottavasti nyt monen ihmisen käsitykset saivat huutia tämän mainoksen myötä. Ja jos oikein ymmärrän, niin kokoomus on menossa hallitukseen - tosin nämä käsitteet ovat minulle hieman hämäriä, sillä en ole vielä suorittanut yhteiskuntaoppia iltakoulussa - mikä merkitsee sitä (kai) että myös he pääsevät ajamaan huono-osaisten asiaa. ....Lajittelin tässä välissä lehtiä keräykseen, ja huomasin yhdessä lehdessä kokoomuksen mainoksen, siinä oli ehdokkaina joku johtaja, ja sitten lehtori, muita en muista, mutta jotain korkeasti koulutettuja he olivat. Hienoa, että tällaiset henkilöt ovat huono-osaisten puolella. ...Nyt minä oikein hämmästyin: Olinko se todellakin minä, joka kirjoitin kaiken tuon? Minähän puhuin, tai siis kirjoitin politiikkaa! Mitä jos nämä ajatuskulut vielä jatkuvat, kohtahan minä liityn johonkin puolueeseen! Täytyy lopettaa nyt heti, ennen kuin nämä poliittiset kannanottoni karkaavat käsistä niin, että minulla on kohta mielipide joka asiaan. Minustako kansanedustajaehdokas seuraavalle kaudelle? Ei, nyt minä rauhoitun ja kirjoitan vielä pari riviä jostain aivan muusta. Minähän luin ahmien eilen mainitsemani Susanna Sievisen kirjan. Mieltäni jäi kuitenkin häiritsemään se, että Susanna kehotti useaan otteeseen miehiä katsomaan naisia (ei kaikkia naisia yleensä, vaan nimenomaan sitä omaa naista) spanielin katseella. Tällä tarkoitettaneen jotain sellaista katsetta, joka koiralla on naamallaan, kun se katsoo vierestä ruokapöydässä istuvia ihmisiä. Tarkemmin ajatellen, minä en halua miehen katsovan minua niin. Jos haluan spanielin katsovan minua, menen eläinkauppaan ja ostan sieltä itselleni spanielin. Eli pudotan kirjan pisteet: Lopullinen arvio on 4-. Ei muuta asiaa tänä iltana. Kirjoitti Sini.
Lentokoneita ja aamukahvit
Aamulla heräsin liian aikaisin, hirveä pörinä kuului ulkoa. Kamera kädessä ryntäsin katsomaan ulos mitä tapahtuu ja syy selvisi; lentokoneet siellä pilvien takana pitivät mekkalaa. Luonnollisestikaan en saanut tästä blogikuvaa, mutta sitten tapahtui jotain hassua, huomasin lumen päällä pienen ilotulitteen, joka oli muisto uudenvuodenaatosta, kun poikakaverin kanssa noita "lennätettiin."
Tämän jälkeen en saanut enää unta ja ajattelin yllättää poikakaverini ihanasti, nousin tarjotin kädessä yläkertaan ja siinä vuoteella nautittiin maittava aamupala kera kahvikupposen. -Kata-
Tämän jälkeen en saanut enää unta ja ajattelin yllättää poikakaverini ihanasti, nousin tarjotin kädessä yläkertaan ja siinä vuoteella nautittiin maittava aamupala kera kahvikupposen. -Kata-
Katan pääsiäisvinkit
Kylvin rairuohot ja sain mainion idean, etteivät kissat menisi tonkimaan multaa. Laitoin lautasen kakkukuvun sisään. Ja kun ruoho alkaa vihertää, otan sen sieltä pois. Voihan hyvinkin olla, että joku muukin on tämän idean jo keksinyt. Mutta minä nyt kuitenkin sen tähän laitan.
Mutta kaikellehan täytyy olla varaidea, jos vaikka multa siemenineen homehtuu tai siemenet ovat huonolaatuisia, eivätkä idä. Silloin tulee itku, jos pääsiäisenä ei olekaan mitään vihreää, sitten huomasin kynätelineen, jonka ostin joskus viimekesänä kirpputorilta ja nyt sille tuli toinenkin käyttötarkoitus. Sinä voit katsella kotonasi, mikä sinulla olisi sellainen esine, josta voisit keksiä myös jotain tällaista tai keksi mitä itse haluat, vaikka vappukoristeita, tulevaa vappua silmälläpitäen. Sitten laitoin tuohon kukkopillin ja raa´an kananmunan, en ehtinyt sitä millään tavalla värjätä, tyhjentää, keittää tms. koska mulle tuli niin kova tarve toteuttaa tämä koriste, etten malttanut paneutua sellaiseen. Nyt tämä koristaa minun pääsiäispöytääni siihen asti, kunnes oikea ruoho on kasvanut tuolla kuvun sisässä. -Kata-
sunnuntai 17. huhtikuuta 2011
Sunnuntaita
Ensiksi: Unohdin mainita noista kauneustuotekuvistani, että jos haluat tarkastella purkkeja ja purnukoitani lähempää, klikkaa kuvaa hiirellä kerran. Vielä tarkemmin voit tutkia niitä, kun klikkaat tämän jälkeen vielä toisen kerran. Näet mitä erilaisia merkkejä on edustettuina. Tosin äsken huomasin, etteivät kaikki merkit erotu kunnolla lähemmälläkään tarkastelulla, mutta olen valmis vastaamaan, jos jollakulla on jotain kysyttävää tästä tuotevalikoimastani.
Mutta sitten tähän päivään. Sunnuntai on mennyt kivasti. Kävimme kävelyllä, ja kun olimme palaamassa takaisin kotiini, poikaystäväni sanoi käyvänsä vielä kaupungilla, ja lähtikin pikimiten harppomaan keskustan suuntaan. Ilmeisesti hän koki tarvitsevansa hieman omaa tilaa, ja se hänelle suotakoon. Kotiin palattuani
minä puolestani syvennyin lukemaan kirjaa, jonka viimeinkin löysin kirjastosta viime viikolla. En varaa kirjoja kirjastosta, koska se maksaa, joten vain odottelen kärsivällisesti, koska saan haluamani kirjat hyppysiini. Tämä kirja on Susanna Sievisen Prinsessa ja puoli valtakuntaa. Se on kirjoitettu jo vuonna 2007, joten olisikohan niin, että tätä kirjaa on varattu niin ahkerasti, että siksi kesti näinkin kauan, ennen kuin löysin sen kirjastosta? Ainakin kirjan ollessa tekovaiheessa Susanna ilmoitti, että on tekemässä kirjaa jonka jokainen haluaa lukea. Kirjan mukaan "jokaisessa naisessa asuu Prinsessa", ja kirja on "opas miehelle Prinsessan maailmaan. Naiselle kirja kertoo, kuinka elää täyttä Prinsessan elämää ".
Kirjassa onkin varsin varteenotettavia neuvoja miehille siitä, kuinka naista eli Prinsessaa on kohdeltava - lyhyesti kiteytettynä sanoma on se, että miesten on palvottava naistaan ja tehtävä kaikessa hänen mielensä mukaan. Siinäpä hieman näkökulmaa mietittäväksi miespuoliselle väestönosalle. Prinsessoille, eli meille kaikille naisille, Susanna antaa varsin varteenotettavia ehostusvinkkejä, joista tässä pari poimintoa: "Puuteri vie pois kiiltoa ja kiinnittää voiteen... Luomivärit syventävät katseen... Ripsiväri tuuhentaa ja pidentää ripsiä...Huulipuna täydentää ja korostaa huulten väriä.."Sitten pari otosta,
joilla Susanna evästää meitä kodinhoidollisissa kysymyksissä: "Viimeiseksi sängyn päälle pedataan päiväpeitto, joka ikään kuin sulkee pedin päivän ajaksi...Jos imuri ei toimi, tarkista onko pölypussi tai keskus liian täynnä, jos on, vaihda pölypussi". Hienoa, että tällaisia hyödyllisiä oppaita on tarjolla! Kirja tulee varmasti luettua useampaankin kertaan. Voinhan vaikka unohtaa, mitä tulee tehdä, jos huomaan imurin pölypussin olevan täynnä. Teoksensa lopussa Susanna vielä kiittelee monen sivun verran yksittäisiä ihmisiä ja yhteistyökumppaneitaan, kuten jotain kynsistudiota tuesta. Tukea on varmaan tarvittukin paljon, että on saatu näinkin persoonallinen ja ansiokas tuotos kansien väliin. Annan teokselle 4 pistettä, asteikolla 1-5. Täyttä viittä pistettä kirja ei saa minulta siksi, että se ei lunastanut lupaustaan sen suhteen, että jokainen haluaa lukea sen. Poikaystäväni nimittäin suostui vain vilkaisemaan teosta, ja totesi sen olevan täyttä hölynpölyä. Eli ei halunnut lukea. - Tämän kirjoitti Sini -
Mutta sitten tähän päivään. Sunnuntai on mennyt kivasti. Kävimme kävelyllä, ja kun olimme palaamassa takaisin kotiini, poikaystäväni sanoi käyvänsä vielä kaupungilla, ja lähtikin pikimiten harppomaan keskustan suuntaan. Ilmeisesti hän koki tarvitsevansa hieman omaa tilaa, ja se hänelle suotakoon. Kotiin palattuani
minä puolestani syvennyin lukemaan kirjaa, jonka viimeinkin löysin kirjastosta viime viikolla. En varaa kirjoja kirjastosta, koska se maksaa, joten vain odottelen kärsivällisesti, koska saan haluamani kirjat hyppysiini. Tämä kirja on Susanna Sievisen Prinsessa ja puoli valtakuntaa. Se on kirjoitettu jo vuonna 2007, joten olisikohan niin, että tätä kirjaa on varattu niin ahkerasti, että siksi kesti näinkin kauan, ennen kuin löysin sen kirjastosta? Ainakin kirjan ollessa tekovaiheessa Susanna ilmoitti, että on tekemässä kirjaa jonka jokainen haluaa lukea. Kirjan mukaan "jokaisessa naisessa asuu Prinsessa", ja kirja on "opas miehelle Prinsessan maailmaan. Naiselle kirja kertoo, kuinka elää täyttä Prinsessan elämää ".
Kirjassa onkin varsin varteenotettavia neuvoja miehille siitä, kuinka naista eli Prinsessaa on kohdeltava - lyhyesti kiteytettynä sanoma on se, että miesten on palvottava naistaan ja tehtävä kaikessa hänen mielensä mukaan. Siinäpä hieman näkökulmaa mietittäväksi miespuoliselle väestönosalle. Prinsessoille, eli meille kaikille naisille, Susanna antaa varsin varteenotettavia ehostusvinkkejä, joista tässä pari poimintoa: "Puuteri vie pois kiiltoa ja kiinnittää voiteen... Luomivärit syventävät katseen... Ripsiväri tuuhentaa ja pidentää ripsiä...Huulipuna täydentää ja korostaa huulten väriä.."Sitten pari otosta,
joilla Susanna evästää meitä kodinhoidollisissa kysymyksissä: "Viimeiseksi sängyn päälle pedataan päiväpeitto, joka ikään kuin sulkee pedin päivän ajaksi...Jos imuri ei toimi, tarkista onko pölypussi tai keskus liian täynnä, jos on, vaihda pölypussi". Hienoa, että tällaisia hyödyllisiä oppaita on tarjolla! Kirja tulee varmasti luettua useampaankin kertaan. Voinhan vaikka unohtaa, mitä tulee tehdä, jos huomaan imurin pölypussin olevan täynnä. Teoksensa lopussa Susanna vielä kiittelee monen sivun verran yksittäisiä ihmisiä ja yhteistyökumppaneitaan, kuten jotain kynsistudiota tuesta. Tukea on varmaan tarvittukin paljon, että on saatu näinkin persoonallinen ja ansiokas tuotos kansien väliin. Annan teokselle 4 pistettä, asteikolla 1-5. Täyttä viittä pistettä kirja ei saa minulta siksi, että se ei lunastanut lupaustaan sen suhteen, että jokainen haluaa lukea sen. Poikaystäväni nimittäin suostui vain vilkaisemaan teosta, ja totesi sen olevan täyttä hölynpölyä. Eli ei halunnut lukea. - Tämän kirjoitti Sini -
Kaunista ja komeaa viikonloppua
Osa Sinin päivittäiskosmetiikasta:
Sama hieman eri kuvakulmasta
Kokoelmani on varsin vaatimaton, mutta riittää minulle mainiosti. Esittelen meikkini myöhemmin. Kuten tarkkaavaiset huomaavat, olen asetellut purnukat pesukoneen päälle. Järjestelyssä on se huono puoli, että pyykkiä lingotessa etenkin pienimmät lentelevät sinne sun tänne, mutta helpostihan ne sieltä sun täältä takaisin poimii. Särkyvät esineet laitan pois ennen pyykinpesua, minkä mainitsen tässä pikku vinkkinä.
On siis lauantain ja sunnuntain välinen yö, ja poikaystäväni lähti juuri paikalliseen pubiin, mistä en ole lainkaan yllättynyt, saati närkästynyt. Pitäähän sitä ihmisen välillä rentoutua. Itse siivosin koko päivän keittiötä, ja samalla pohdin kauneuden olemusta. (Siitä sain muuten idean laittaa tuohon nuo kuvatkin.) Tai oikeastaan komeuden. Tarkemmin sanoen mietin, kuka onkaan maailman komein mies, jos Ashton Kutcheria ei lasketa mukaan? Ja poikaystävääni. En millään keksinyt vastausta tuohon. Kävin mielessäni kaikki mahdolliset filmistarat ja muusikot läpi, mutta en osannut laittaa heitä minkäänlaiseen järjestykseen. Tehtävää helpottaakseni päätinkin sitten rajata kysymyksen siten, että kenellä maailman miehistä on kaikkein kauneimmat silmät? Ja välittömästi tulin siihen tulokseen, että kyllä ne on niinkin mielipiteitä jakavalla henkilöllä kuin Osama bin Ladenilla. Jos nyt unohdetaan ne ikävät terrorismiepäilyt, niin myöntäkää pois naiset, että jos ko.henkilö ilmaantuisi ovenne taakse, riemunne olisi rajaton. Periaatteessa tällainen tilanne on hyvinkin mahdollinen, sillä tämä sänkykamarisilmähän on mystisesti kadonnut, mikä merkitsee sitä, että hän voi olla aivan missä tahansa. Vaikkapa piilossa talonne varastossa. Tai saunatiloissa, hänellähän on hieman saunatakkia muistuttava kaapukin yllään sekä päässä ikäänkuin märkään tukkaan kiedottu pyyhe. Jos jätetään huomiotta ko.asusteet , harmaantuva parta- tai miten vaan, sehän on miten itte kukin tykkää! - ja kainalossa oleva mahdollinen rynnäkkökivääri tms., ja kuviteltaisiin että hän ojentaa teille kukkakimppua, tai ei kai niitä kukkiakaan tarvittaisi, riittäisi kun hän vain katsoisi teitä noilla ihanilla silmillään, niin kyllä siinä olisi moni nainen aivan voimaton väistämättömän edessä. Näihin päätelmiin minä tulin tänään. Kotitöitä tehdessä voi tälla lailla kivasti miettiä filosofisia kysymyksiä, niin ei tunnu puurtaminen niin tylsältä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin... Tämän kirjoitti Sini.
Kokoelmani on varsin vaatimaton, mutta riittää minulle mainiosti. Esittelen meikkini myöhemmin. Kuten tarkkaavaiset huomaavat, olen asetellut purnukat pesukoneen päälle. Järjestelyssä on se huono puoli, että pyykkiä lingotessa etenkin pienimmät lentelevät sinne sun tänne, mutta helpostihan ne sieltä sun täältä takaisin poimii. Särkyvät esineet laitan pois ennen pyykinpesua, minkä mainitsen tässä pikku vinkkinä.
On siis lauantain ja sunnuntain välinen yö, ja poikaystäväni lähti juuri paikalliseen pubiin, mistä en ole lainkaan yllättynyt, saati närkästynyt. Pitäähän sitä ihmisen välillä rentoutua. Itse siivosin koko päivän keittiötä, ja samalla pohdin kauneuden olemusta. (Siitä sain muuten idean laittaa tuohon nuo kuvatkin.) Tai oikeastaan komeuden. Tarkemmin sanoen mietin, kuka onkaan maailman komein mies, jos Ashton Kutcheria ei lasketa mukaan? Ja poikaystävääni. En millään keksinyt vastausta tuohon. Kävin mielessäni kaikki mahdolliset filmistarat ja muusikot läpi, mutta en osannut laittaa heitä minkäänlaiseen järjestykseen. Tehtävää helpottaakseni päätinkin sitten rajata kysymyksen siten, että kenellä maailman miehistä on kaikkein kauneimmat silmät? Ja välittömästi tulin siihen tulokseen, että kyllä ne on niinkin mielipiteitä jakavalla henkilöllä kuin Osama bin Ladenilla. Jos nyt unohdetaan ne ikävät terrorismiepäilyt, niin myöntäkää pois naiset, että jos ko.henkilö ilmaantuisi ovenne taakse, riemunne olisi rajaton. Periaatteessa tällainen tilanne on hyvinkin mahdollinen, sillä tämä sänkykamarisilmähän on mystisesti kadonnut, mikä merkitsee sitä, että hän voi olla aivan missä tahansa. Vaikkapa piilossa talonne varastossa. Tai saunatiloissa, hänellähän on hieman saunatakkia muistuttava kaapukin yllään sekä päässä ikäänkuin märkään tukkaan kiedottu pyyhe. Jos jätetään huomiotta ko.asusteet , harmaantuva parta- tai miten vaan, sehän on miten itte kukin tykkää! - ja kainalossa oleva mahdollinen rynnäkkökivääri tms., ja kuviteltaisiin että hän ojentaa teille kukkakimppua, tai ei kai niitä kukkiakaan tarvittaisi, riittäisi kun hän vain katsoisi teitä noilla ihanilla silmillään, niin kyllä siinä olisi moni nainen aivan voimaton väistämättömän edessä. Näihin päätelmiin minä tulin tänään. Kotitöitä tehdessä voi tälla lailla kivasti miettiä filosofisia kysymyksiä, niin ei tunnu puurtaminen niin tylsältä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin... Tämän kirjoitti Sini.
lauantai 16. huhtikuuta 2011
Kutsut
Alkupalaksi pinaattirengas, näyttää terveelliseltä, pääruoaksi kalapata
ja jälkiruoaksi jäätelöllä täytetyt appelsiinit. Sitten illalla pelaamme lautapelejä,
tykkäämme kaikki pelaamisesta (ainakin luulisin.) -Kata-
perjantai 15. huhtikuuta 2011
perjantai 8. huhtikuuta 2011
Tehkää perässä!
Kirjoitan tätä yöllä, kello on pian puoli kaksi, sillä olen varsinainen yökukkuja ja roikun netissä harva se yö,
milloin vain muilta puuhasteluiltani ehdin. Ainakin vielä päivällä blogimme kello näytti mitä sattui, joten älkää hämmästykö, jos tässä on nyt jokin muu aika.Päivämääräkin on väärä, nyt ollaan jo perjantain puolella. Huomasin iltamyöhällä, että on jo korkea aika siivota olohuoneen sohvapöytä, ja niinpä sen teinkin. Paljon oli tavaroita pöydälle kasaantunut, sillä yhden vaivaisen pöydän siivoamiseen meni lähes kaksi tuntia. Mutta kyllä se kannatti, sillä löysin mm. kauan kadoksissa olleen piponi, vispilän ja toisen muumisukkani. Nyt sohvapöydällä on vain kaksi meikkilaatikkoani, kynälaatikko, kaukosäätimet, 3 muistikirjaa ja 3 mandariinia sekä tämä läppärini. Minulle tuli ilmaiseksi Helsingin Sanomat muutaman päivän, kun löysin sellaisen ilmoituksen netistä että sen voi tilata. Havaitsin, että Hesarissa ei ole juurikaan minua kiinnostavia aiheita, joten tilaajaa minusta ei tule. Eikä minulle ole koskaan tullut mitään muutakaan sanomalehteä, en jaksa lukea niitä. Helsingin Sanomat selasin läpi, ja yhden kiinnostavan ja todella hyvän jutun löysin viime sunnuntain lehdestä. Siinä kerrottiin meidän kaikkien tuntemasta Tuksusta, Johanna Tukiaisesta, jonka taitelijanimi ei ole enää Tuksu, vaan hän on sen muuttanut, nykyään se on Jolene. Nätti nimi, ja tuo kivasti mieleen toisen povipommin, Dolly Partonin ihanan laulun nimeltä Jolene.Asiallinen juttu oli Jolenesta ja siitä pahantahtoisesta naureskelusta ja pilkkaamisesta, mitä hän joutuu kokemaan. Olen seurannut Jolenen blogia aktiivisesti, ja huomannut että siellä on onneksi paljon myönteisiäkin kommentteja hänestä. Mutta sitten on paljon noita ikäviä ihmisiä, jotka häntä parjaavat. Jolenea haukutaan jatkuvasti rumaksi ja läskiksi, vaikka hän on ulkonäöltään herttainen, eikä edes painoltaan lähellekään noita XXL-malleja, jotka toisaalta sitten ovat nykyään kovastikin muotia.Jolenea pilkataan sitä, että hän haluaa näyttää Barbielta, ja moititaan meikkiä, hiustenpidennyksiä sekä silikoneja. Taitavat olla vain kateellisia nuo ihmiset. Mitä pahaa on siinä, että haluaa näyttää Barbielta? Barbiethan ovat nättejä nukkeja, itsellänikin on niitä. Varmaan nuo hiustenpidennykset, huulten täytteet ja silikonit ottavat eniten päähän niitä, jotka haluaisivat sellaiset itsekin, mutta joko eivät itse uskalla niitä ottaa - mitä ne naapuritkin sanoisivat? - tai sitten ei ole varaa. Mielestäni jokaisen naisen kannattaa pitää oma meikki- ja pukeutumistyyli sekä kaunistautua niin kuin kokee oman peilikuvansa kauniiksi, välittämättä siitä mitä muut tuosta tyylistä mahdollisesti ajattelevat. Itse en tarvitse silikoneja tai hiustenpidennystä, mutta voisin laittaa vaikka huulitäytteet jos rahaa sellaiseen olisi.Vaikka olen kyllä tyytyväinen käkättimeeni ihan tällaisenaankin. Ei ole minulta pois jos Jolenella on paksummat huulet kuin minulla. Voinhan laittaa vaikka pullistavaa huulipunaa jos siltä joskus tuntuu. Ja pienenä kauneusvinkkinä, että chilijauhe ajaa saman asian. Laitoin kerran ruokaan vahingossa liikaa chiliä, ja syötyäni huuleni näyttivät siltä kuin niissä olisi ollut vielä enemmän punaa kuin mitä niissä oikeasti juuri tuolloin oli, sekä turposivat varmaan kaksinkertaisiksi, ja tämä tilanne pysyi päällä pari tuntia. Minä ainakin pukeudun ja meikkaan juuri niin kuin itse haluan, enkä kuuntele muiden mielipiteitä. Tehkää perässä, tytöt! PS. Jolene onkin tänään oikein mukavassa paikassa viettämässä häämatkaansa (ja vieläpä ilman sulhasta, että persoonallisia ratkaisujakin osaa tämä tyttö tehdä), videolla kertoo, että Ashton Kutcherkin on bongattu siellä, enkä osaa kadehtia sitäkään, niin paljon kuin Ashtonista pidänkin. -Tämän kirjoitti Sini - Vaikka alla lukee, että kirjoittanut Kata ja Sini, emme ole vielä keksineet, saako sen jostain muutettua. Neuvoja otetaan vastaan!
milloin vain muilta puuhasteluiltani ehdin. Ainakin vielä päivällä blogimme kello näytti mitä sattui, joten älkää hämmästykö, jos tässä on nyt jokin muu aika.Päivämääräkin on väärä, nyt ollaan jo perjantain puolella. Huomasin iltamyöhällä, että on jo korkea aika siivota olohuoneen sohvapöytä, ja niinpä sen teinkin. Paljon oli tavaroita pöydälle kasaantunut, sillä yhden vaivaisen pöydän siivoamiseen meni lähes kaksi tuntia. Mutta kyllä se kannatti, sillä löysin mm. kauan kadoksissa olleen piponi, vispilän ja toisen muumisukkani. Nyt sohvapöydällä on vain kaksi meikkilaatikkoani, kynälaatikko, kaukosäätimet, 3 muistikirjaa ja 3 mandariinia sekä tämä läppärini. Minulle tuli ilmaiseksi Helsingin Sanomat muutaman päivän, kun löysin sellaisen ilmoituksen netistä että sen voi tilata. Havaitsin, että Hesarissa ei ole juurikaan minua kiinnostavia aiheita, joten tilaajaa minusta ei tule. Eikä minulle ole koskaan tullut mitään muutakaan sanomalehteä, en jaksa lukea niitä. Helsingin Sanomat selasin läpi, ja yhden kiinnostavan ja todella hyvän jutun löysin viime sunnuntain lehdestä. Siinä kerrottiin meidän kaikkien tuntemasta Tuksusta, Johanna Tukiaisesta, jonka taitelijanimi ei ole enää Tuksu, vaan hän on sen muuttanut, nykyään se on Jolene. Nätti nimi, ja tuo kivasti mieleen toisen povipommin, Dolly Partonin ihanan laulun nimeltä Jolene.Asiallinen juttu oli Jolenesta ja siitä pahantahtoisesta naureskelusta ja pilkkaamisesta, mitä hän joutuu kokemaan. Olen seurannut Jolenen blogia aktiivisesti, ja huomannut että siellä on onneksi paljon myönteisiäkin kommentteja hänestä. Mutta sitten on paljon noita ikäviä ihmisiä, jotka häntä parjaavat. Jolenea haukutaan jatkuvasti rumaksi ja läskiksi, vaikka hän on ulkonäöltään herttainen, eikä edes painoltaan lähellekään noita XXL-malleja, jotka toisaalta sitten ovat nykyään kovastikin muotia.Jolenea pilkataan sitä, että hän haluaa näyttää Barbielta, ja moititaan meikkiä, hiustenpidennyksiä sekä silikoneja. Taitavat olla vain kateellisia nuo ihmiset. Mitä pahaa on siinä, että haluaa näyttää Barbielta? Barbiethan ovat nättejä nukkeja, itsellänikin on niitä. Varmaan nuo hiustenpidennykset, huulten täytteet ja silikonit ottavat eniten päähän niitä, jotka haluaisivat sellaiset itsekin, mutta joko eivät itse uskalla niitä ottaa - mitä ne naapuritkin sanoisivat? - tai sitten ei ole varaa. Mielestäni jokaisen naisen kannattaa pitää oma meikki- ja pukeutumistyyli sekä kaunistautua niin kuin kokee oman peilikuvansa kauniiksi, välittämättä siitä mitä muut tuosta tyylistä mahdollisesti ajattelevat. Itse en tarvitse silikoneja tai hiustenpidennystä, mutta voisin laittaa vaikka huulitäytteet jos rahaa sellaiseen olisi.Vaikka olen kyllä tyytyväinen käkättimeeni ihan tällaisenaankin. Ei ole minulta pois jos Jolenella on paksummat huulet kuin minulla. Voinhan laittaa vaikka pullistavaa huulipunaa jos siltä joskus tuntuu. Ja pienenä kauneusvinkkinä, että chilijauhe ajaa saman asian. Laitoin kerran ruokaan vahingossa liikaa chiliä, ja syötyäni huuleni näyttivät siltä kuin niissä olisi ollut vielä enemmän punaa kuin mitä niissä oikeasti juuri tuolloin oli, sekä turposivat varmaan kaksinkertaisiksi, ja tämä tilanne pysyi päällä pari tuntia. Minä ainakin pukeudun ja meikkaan juuri niin kuin itse haluan, enkä kuuntele muiden mielipiteitä. Tehkää perässä, tytöt! PS. Jolene onkin tänään oikein mukavassa paikassa viettämässä häämatkaansa (ja vieläpä ilman sulhasta, että persoonallisia ratkaisujakin osaa tämä tyttö tehdä), videolla kertoo, että Ashton Kutcherkin on bongattu siellä, enkä osaa kadehtia sitäkään, niin paljon kuin Ashtonista pidänkin. -Tämän kirjoitti Sini - Vaikka alla lukee, että kirjoittanut Kata ja Sini, emme ole vielä keksineet, saako sen jostain muutettua. Neuvoja otetaan vastaan!
Kevät etenee
-Kata-
torstai 7. huhtikuuta 2011
Kevät etenee 2
Ajattelin tehdä kuvasarjan kevään heräämisestä. Aamulla taas tapani mukaan, otin kameran taskuuni lehden hakureissulle.Oli tarkoitus, että kuvaan tuota samaa kohtaa monen päivän ajan, silloin näkisi hyvin kehityksen, mutta huomasin, että eiliseen verrattuna lumihanget ei olleet sulaneet nimeksikään.
Otin sitten kuvan postilaatikkoni tuntumasta. Tie on sulanut kokonaan, tikka hakkasi rytmikkäästi puuta kauemapana ja luonnon moninaiset tuoksut tulvahtivat joka puolelta.
Huomenna ehkä jatkan tätä kuvaamista tai sitten riippuu siitä onko mitään muutosta havaittavissa. Tai sitten alan kuvaamaan jotain muuta.
Vielä on matkaa, tuohon, että lumet sulaa. Tosin tuossa kuvassa on syksy, (kesäkinhän on tässä välissä) koska otin kuvan viime syksynä, nyt en voinut ottaa siitä kuvaa, kun kiviasetelma on vielä lumen peitossa. En tiedä kuka tuon asetelman on tehnyt, se oli siinä jo kun muutin tähän taloon. Puun rungot ovat kyllä kauniin värisiä ilta-auringossa. En kyllä tykkää yhtään syksystä.
Nyt odotan innokkaana Teiltä Lukijoiltani mielipiteitä näistä Luonnon Ihmeellisistä Näkymistä ja siitä mitä ajatuksia ottamani kuvat teissä herättää.
-Kata-
keskiviikko 6. huhtikuuta 2011
Tämä on hyvä päivä aloittaa blogi...
...ja juhlia samalla Syntymäpäiviämme. Onhan huhtikuun alku, ja me kumpikin olemme syntyneet huhtikuussa, tosin eri aikaan. Siispä onnittelut meille! Ja tervetuloa Teille lukemaan blogiamme.
Ensin on paikallaan kertoa hieman jotain meistä itsestämme, joten tässäpä kaksikymmentä asiaa meistä kummastakin.
Ensin Kata kertoo 20 asiaa itsestään:
1. Tykkään eläimistä, minulla on 2 kissaa ja iso koira. Koiran kanssa lenkkeillään.
2. Haluaisin asua vanhassa koulussa. Tai omistaa maatilan.
3. Vaihdan huonekalujen järjestystä usein, myös verhoja vaihtelen jatkuvasti.
4. Lasken ennen nukahtamista päässälaskuja, prosenttilaskut ovat hyvä unilääke.
5. Minua masentaa erinäiset oudot asiat, serkkuni Sini kyllä tietää mitkä.
6. Kerään kiiltokuvia. Minulla oli paljon niitä, mutta kadotin ne johonkin.
7. Katson ruotsin kieliset uutiset, haluan opetella ruotsin kieltä paremmin.
8. T ykkään katsella salamoita. Varsinkin sisällä.
9. Olen iltavirkku. Aamulla vain espresso avaa silmäni.
10. Omistan vanhoja silkkitäkkejä.
11. Olen nukkunut heinäladossa. Tutkittiin silloin luontoväen kanssa yöperhosten vaellusta.
12. Katson TV:stä asiaohjelmia.
13. Seuraan politiikkaa.
14. En aio äänestää.
15. Tykkään kasvisruuasta.
16. Käyn usein museoissa.
17. Mulla on poikaystävä. mutta asun yksin.
18. Olen boheemi ajoittain (poikaystäväni hermostuu semmoisesta aina)
19. Usein haluan syödä hyviä pihvejä. Tai kalaa.
20. Vihaan imurointia ja kovaäänisiä ihmisiä.
Sitten 20 asiaa Sinistä:
1. Olen erittäin säästäväinen.
2. Luen usein naistenlehtiä, mutta ostan niitä harvoin, pari kertaa vuodessa. Luen esimerkiksi näitä: Regina, Cosmopolitan, Me Naiset, Seiska ja Oho.
3. Politiikka ei kiinnosta minua.
4. Minua saattavat masentaa jotkut ihan hassut asiat, esim. joidenkin tiettyjen ihmisten näkeminen televisiossa tai lehdessä.
5. Kummitusjutut ja kauhuelokuvat pelottavat minua oikeasti. Pelkään aaveita.
6. Kerään koriste-esineitä ja teen niistä vaihtuvia asetelmia kotiini.
7. Kaikki huonekaluni on ostettu käytettyinä.
8. Jos minulla on tylsää vaikkapa istuessani bussissa, teen mielessäni erilaisia luetteloita. Esimerkiksi lasken 200 k-kirjaimella alkavaa sukunimeä.
9. Herkkuruokiani ovat makaronivelli ja makaronituuvinki.
10.Katson tv:stä Salkkarit, joitakin tosi tv-ohjelmia ja romanttisia elokuvia.
11. Olen vähän ihastunut Ashton Kutcheriin. Poikaystäväni muistuttaakin häntä hieman.
12. Nukun yöllä vain muutaman tunnin, ja vastapainoksi joka päivä päiväunet.
13. Kerään rakkausrunoja vihkoon.
14. Minua kiinnostavat jotkut julkkikset tosi paljon. Johanna Tukiainen, Martina Aitolehti ja Vesa Keskinen esimerkiksi. Mielestäni ihmiset ovat ilkeitä kun puhuvat heistä pahaa.
15. Vietän vähintään kerran viikossa poikaystäväni kanssa romanttisen koti-illan.
16. Pelkään hamstereita.
17. Minulla on pehmoleluja. Jotkut olen säilyttänyt lapsuudestani asti.
18. Kouluni on jäänyt kesken, joten luen iltakoulussa peruskouluaineita.
19. Minulla on kuivat kantapäät, joten laitan niihin joka ilta Helosania ja sitten puuvillasukat jalkaan.
20. Minulla on paljon kauneudenhoitotuotteita.
Ensin on paikallaan kertoa hieman jotain meistä itsestämme, joten tässäpä kaksikymmentä asiaa meistä kummastakin.
Ensin Kata kertoo 20 asiaa itsestään:
1. Tykkään eläimistä, minulla on 2 kissaa ja iso koira. Koiran kanssa lenkkeillään.
2. Haluaisin asua vanhassa koulussa. Tai omistaa maatilan.
3. Vaihdan huonekalujen järjestystä usein, myös verhoja vaihtelen jatkuvasti.
4. Lasken ennen nukahtamista päässälaskuja, prosenttilaskut ovat hyvä unilääke.
5. Minua masentaa erinäiset oudot asiat, serkkuni Sini kyllä tietää mitkä.
6. Kerään kiiltokuvia. Minulla oli paljon niitä, mutta kadotin ne johonkin.
7. Katson ruotsin kieliset uutiset, haluan opetella ruotsin kieltä paremmin.
8. T ykkään katsella salamoita. Varsinkin sisällä.
9. Olen iltavirkku. Aamulla vain espresso avaa silmäni.
10. Omistan vanhoja silkkitäkkejä.
11. Olen nukkunut heinäladossa. Tutkittiin silloin luontoväen kanssa yöperhosten vaellusta.
12. Katson TV:stä asiaohjelmia.
13. Seuraan politiikkaa.
14. En aio äänestää.
15. Tykkään kasvisruuasta.
16. Käyn usein museoissa.
17. Mulla on poikaystävä. mutta asun yksin.
18. Olen boheemi ajoittain (poikaystäväni hermostuu semmoisesta aina)
19. Usein haluan syödä hyviä pihvejä. Tai kalaa.
20. Vihaan imurointia ja kovaäänisiä ihmisiä.
Sitten 20 asiaa Sinistä:
1. Olen erittäin säästäväinen.
2. Luen usein naistenlehtiä, mutta ostan niitä harvoin, pari kertaa vuodessa. Luen esimerkiksi näitä: Regina, Cosmopolitan, Me Naiset, Seiska ja Oho.
3. Politiikka ei kiinnosta minua.
4. Minua saattavat masentaa jotkut ihan hassut asiat, esim. joidenkin tiettyjen ihmisten näkeminen televisiossa tai lehdessä.
5. Kummitusjutut ja kauhuelokuvat pelottavat minua oikeasti. Pelkään aaveita.
6. Kerään koriste-esineitä ja teen niistä vaihtuvia asetelmia kotiini.
7. Kaikki huonekaluni on ostettu käytettyinä.
8. Jos minulla on tylsää vaikkapa istuessani bussissa, teen mielessäni erilaisia luetteloita. Esimerkiksi lasken 200 k-kirjaimella alkavaa sukunimeä.
9. Herkkuruokiani ovat makaronivelli ja makaronituuvinki.
10.Katson tv:stä Salkkarit, joitakin tosi tv-ohjelmia ja romanttisia elokuvia.
11. Olen vähän ihastunut Ashton Kutcheriin. Poikaystäväni muistuttaakin häntä hieman.
12. Nukun yöllä vain muutaman tunnin, ja vastapainoksi joka päivä päiväunet.
13. Kerään rakkausrunoja vihkoon.
14. Minua kiinnostavat jotkut julkkikset tosi paljon. Johanna Tukiainen, Martina Aitolehti ja Vesa Keskinen esimerkiksi. Mielestäni ihmiset ovat ilkeitä kun puhuvat heistä pahaa.
15. Vietän vähintään kerran viikossa poikaystäväni kanssa romanttisen koti-illan.
16. Pelkään hamstereita.
17. Minulla on pehmoleluja. Jotkut olen säilyttänyt lapsuudestani asti.
18. Kouluni on jäänyt kesken, joten luen iltakoulussa peruskouluaineita.
19. Minulla on kuivat kantapäät, joten laitan niihin joka ilta Helosania ja sitten puuvillasukat jalkaan.
20. Minulla on paljon kauneudenhoitotuotteita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)